Vieraskielisen opetuksen kansallinen tutkimuskeskus (NRCFLE) perustettiin vuonna 2000. Se perustettiin silloisen Vieraiden kielten tutkimuskeskuksen sijalle, ja se hyödyntää BFSU:n muiden laitosten, esimerkiksi Englannin kielen laitoksen, asiantuntemusta tutkimuksen tekemisestä. Kiinan opetusministeriö on virallisesti tunnustanut NRCFLE:n merkityksen nimittämällä sen tärkeäksi avaintutkimuskeskukseksi humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla.

NRCFLE:n tutkimus suuntautuu kahdelle alalle: vieraan kielen opetuksen teoriaan ja käytäntöön sekä vieraan kielen opintoihin ja vertailevaan kielentutkimukseen. Soveltavan kielitieteen tutkimuksessa keskitytään vieraan kielen opetukseen, oppimiseen ja arviointiin. Keskus pyrkii kehittymään kansallisen tason avaintutkimuskeskukseksi sitoutumalla tärkeisiin tutkimusprojekteihin ja tuottamalla tärkeitä tuloksia. Lisäksi pyrkimyksenä on muodostaa vahva ja tasokas tutkijaryhmä tekemään innovatiivista akateemista tutkimusta sekä muodostaa vieraiden kielen opetuksen resurssi- ja informaatiokeskus ja edistää akateemista vaihtoa alalla. Keskuksen tarkoituksena on myös tarjota tietoa ja neuvoja Kiinan vieraiden kielen opetuksen muuttuessa ja kehittyessä.

Tällä hetkellä NRCFLE:ssä työskentelee 13 kokopäiväistä tutkijaa, joista kymmenen on stipendiaatteja ja kaksi avustavia tutkijoita. Kaikilla on tohtorintutkinto. Keskuksessa työskentelee myös neljä osa-aikaista tutkijaa Kiinasta ja muista maista, ja myös heillä on tohtorintutkinnot. Keskus keskittyy tutkimukseen ja on tuottanut runsaasti merkityksellisiä tuloksia. Vuodesta 2009 vuoteen 2015 keskus on osallistunut 46 tärkeään tutkimusprojektiin, voittanut monia palkintoja ja julkaissut yli 430 kirjaa ja tutkimusta. NRCFLE:llä on myös tärkeä asema pätevien vieraiden kielten tutkimuksen tekijöiden kouluttajana, ja se tarjoaa maisteri- ja tohtoriohjelmia vieraiden kielten opetuksen ja soveltavan kielitieteen alalla. Joka vuosi noin kaksikymmentä maisteri- ja tohtoriopiskelijaa aloittaa opintonsa, ja tällä hetkellä myös viisi jatkotutkijaa työskentelee keskuksessa.

Vieraskielisen opetuksen kansallinen tutkimuskeskus on äskettäin perustanut kolme alaosastoa:

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Kasvatustieteellinen tiedekunta perustettiin 17. heinäkuuta 2015, ja sen tarkoituksena on edistää koulutusalan opintoja, parantaa BFSU:n vieraiden kielten opettamista ja opettajien kehittymistä ja kouluttaa runsaasti päteviä vieraiden kielten opettajia.

Tiedekunta on edistynyt hyvin opettajankoulutuksessa. Esimerkiksi kymmenenä peräkkäisenä vuotena se on tarjonnut kursseja nuorille ja keski-ikäisille kiinalaisille oppilaitosten opettajille. Kursseja ja harjoittelua tarjotaan myös pekingiläisille englannin kielen peruskoulunopettajille. Tulevaisuudessa tarkoituksena on laajentaa koulutustoimintaa esikoulunopettajiin, jotta koulutustarjonta kattaisi kaikki koulutasot. Tiedekunta keskittyy tutkimuksessa kolmeen pääalaan, joita ovat kielten opetussuunnitelmat ja opetuksen tutkiminen, kieltenopettajien koulutus ja vertaileva koulutuksen ja kansainvälisen koulutuksen ala.

Kiinan vieraiden kielten arviointikeskus

Keskus aloitti toimintansa virallisesti 29. syyskuuta 2014, ja sen tarkoitus on muodostua Kiinan johtavaksi vieraiden kielten arvioinnin keskukseksi, jolla on kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia. Keskus hyödyntää BFSU:n ja NRCFLE:n asiantuntemusta ja keskittyy erityisesti vieraiden kielten kokeiden laatimiseen, testien ja arvioinnin tutkimukseen ja tiettyihin erityistarpeisiin kehitettävien testien laatimiseen erityisryhmille. Keskus on akateeminen, voittoa tavoittelematon ja apua tarjoava organisaatio, joka pyrkii kehittämään testaus- ja arviointijärjestelmän, joka kattaa koko vieraan kielen opetuksen kentän.

Kansallisen kielitaidon kehityksen tutkimuskeskus

Tutkimuskeskus perustettiin heinäkuussa 2014, ja se hyödyntää NRCFLE:n asiantuntemusta kielipolitiikan tutkimisessa. Kiinan opetusministeriön kielitietämyksen hallinnan osasto ja BFSU johtavat tutkimuskeskusta yhdessä, ja keskus tekee tutkimusta erityisesti kielen merkityksestä politiikassa ja diplomatiassa, Kiinan kansallisen kielitaidon arvioinnista ja teoreettisen viitekehyksen laatimisesta sitä varten, Kiinan kielienosaamisen resursseista, merkittävien maiden kielipolitiikasta ja vieraiden kielen osaamisen tasosta suurissa kaupungeissa. Tutkimuksen tarkoitus on tarjota hyödyllistä tietoa viranomaisille ja täten osallistua Kiinan taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.